Mooses taitaa olla ihan oikea leijona. Siitä lähtee nimittäin ääni. Aluksi mä luulin ettei Mooses osaa leikkiä ollenkaan. Se vain oli ihan paikoillaan kun mä yritin saada sitä leikkimään. No, tiistaina kävi sitten niin että kun mä halusin leikkiä Mooseksen kanssa se alkoikin leikkimään. Sitten se päästi sen äänen. Se oli jotain murinan ja haukahduksen väliltä. Eihän siinä voinut kuin jäädä tuijottamaan mistä se ääni tuli.
Sen jälkeen Mooses onkin kauheesti yrittänyt komentaa mua kun me leikitään. Se haukkuu ja murisee. Kaikista hauskinta on kun mä makoilen sängyllä, eikä Mooses pääse sinne, niin se yrittää komentaa mua sieltä alas. No mä vaan läpsäisen sitä sitten tassulla, ihan hellästi kylläkin. Kun Mooses ei saa mua sängystä alas se alkaa kiskomaan päiväpeittoa. Mulla on kyllä aika viksu veli, onneksi se ei vaan ole ihan tarpaaksi vahva vielä, joten mä voin ihan rauhassa makoilla sängyllä.
Mutta parvekkeella mä en kyllä saa olla enää rauhassa. Mun täytyy kuulemma jakaa se Mooseksen kanssa. No kyllähän mä voinkin sen jakaa, kunhan se ei valloita sitä kokonaan.
Oikeastaan parvekkeen jakaminen Mooseksen kanssa on ihan kivaa. Niinpä mä päätin viimeyönä avata parvekkeen oven, jotta me voitais nukkua siellä. Harmi vaan kun toi emäntä heräsi, koska tuli muka niin kylmä, eikä me sitten saatukaan nukkua siellä.
Tässä kuvia Mooseksesta tutustumassa mun "huoneeseen", parvekkeeseen:
"Miltäs tämä maistuu??"
Eilen mä pääsin ihan yksin aamulenkille. Oli kyllä ihan kiva kun sain emännän jakamattoman huomion.Metsästä löytyi tällainen huippuhieno keppi:
Illalla me mentiinkin sitten kaikki yhdessä iltalenkille. Oli kyllä aika jännittävää kun Mooseskin tuli mukaan. Se kyllä sai välillä kulkea emännän sylissä, mutta aika hyvin se jaksoi tulla mun perässä. Se oikeastaan melkein juoksi koko matkan, mä en tajua miten se jaksaa.
Mooses on emännän kertoman mukaan oppinut tälla viikolla hirvittävästi uutta. Mooses osaa jo käyttää kaulapantaa ja kulkea hihnassa, osaa odottaa kauniista kun sille tarjoillaan ruokaa, Mooses on myös oppinut tottelemaan omaa nimeään. Mooses on harjoitellut myös harjattavan olemista, se ei kyllä ole sen mielestä hauskaa.
Mooses on myös tällä viikolla tutustunut kaikkiin uusiin ja jännittäviin juttuihin: polkupyörään, naapurin pappaan, naapurin tätiin, lastenvaunuhin, pyöräilijään, lapseen joka ajaa kolisevalla polkupyörällä, ohiajaviin autoihin, parkissa oleviin autoihin, roska-autoon, rock-musiikkiin ja kotiteatteriin.
Ainoa asia mikä oli Mooseksen mielestä pelottava juttu, oli bussi. Etenkin kun se justiinsa Mooseksen kohdalla päästi jotain ihmeen paineita ja Mooses pelästyi. Onneksi me asutaan ihan bussin päätepysäkin vieressä joten Mooses kyllä ehtii tottua busseihin. Mä tykkään busseista paljon. Oon kyllä joskus yrittänyt sinne sisäänkin kun se on ollut päättärillä parkissa, mutta omistajat oli vähän erimieltä.
Eilen me vähän poseerattiin kmeralla ja innostuttiin samalla leikkimään:
Sen jälkeen Mooses onkin kauheesti yrittänyt komentaa mua kun me leikitään. Se haukkuu ja murisee. Kaikista hauskinta on kun mä makoilen sängyllä, eikä Mooses pääse sinne, niin se yrittää komentaa mua sieltä alas. No mä vaan läpsäisen sitä sitten tassulla, ihan hellästi kylläkin. Kun Mooses ei saa mua sängystä alas se alkaa kiskomaan päiväpeittoa. Mulla on kyllä aika viksu veli, onneksi se ei vaan ole ihan tarpaaksi vahva vielä, joten mä voin ihan rauhassa makoilla sängyllä.
Mutta parvekkeella mä en kyllä saa olla enää rauhassa. Mun täytyy kuulemma jakaa se Mooseksen kanssa. No kyllähän mä voinkin sen jakaa, kunhan se ei valloita sitä kokonaan.
Oikeastaan parvekkeen jakaminen Mooseksen kanssa on ihan kivaa. Niinpä mä päätin viimeyönä avata parvekkeen oven, jotta me voitais nukkua siellä. Harmi vaan kun toi emäntä heräsi, koska tuli muka niin kylmä, eikä me sitten saatukaan nukkua siellä.
Tässä kuvia Mooseksesta tutustumassa mun "huoneeseen", parvekkeeseen:
"Miltäs tämä maistuu??"
Eilen mä pääsin ihan yksin aamulenkille. Oli kyllä ihan kiva kun sain emännän jakamattoman huomion.Metsästä löytyi tällainen huippuhieno keppi:
Illalla me mentiinkin sitten kaikki yhdessä iltalenkille. Oli kyllä aika jännittävää kun Mooseskin tuli mukaan. Se kyllä sai välillä kulkea emännän sylissä, mutta aika hyvin se jaksoi tulla mun perässä. Se oikeastaan melkein juoksi koko matkan, mä en tajua miten se jaksaa.
Mooses on emännän kertoman mukaan oppinut tälla viikolla hirvittävästi uutta. Mooses osaa jo käyttää kaulapantaa ja kulkea hihnassa, osaa odottaa kauniista kun sille tarjoillaan ruokaa, Mooses on myös oppinut tottelemaan omaa nimeään. Mooses on harjoitellut myös harjattavan olemista, se ei kyllä ole sen mielestä hauskaa.
Mooses on myös tällä viikolla tutustunut kaikkiin uusiin ja jännittäviin juttuihin: polkupyörään, naapurin pappaan, naapurin tätiin, lastenvaunuhin, pyöräilijään, lapseen joka ajaa kolisevalla polkupyörällä, ohiajaviin autoihin, parkissa oleviin autoihin, roska-autoon, rock-musiikkiin ja kotiteatteriin.
Ainoa asia mikä oli Mooseksen mielestä pelottava juttu, oli bussi. Etenkin kun se justiinsa Mooseksen kohdalla päästi jotain ihmeen paineita ja Mooses pelästyi. Onneksi me asutaan ihan bussin päätepysäkin vieressä joten Mooses kyllä ehtii tottua busseihin. Mä tykkään busseista paljon. Oon kyllä joskus yrittänyt sinne sisäänkin kun se on ollut päättärillä parkissa, mutta omistajat oli vähän erimieltä.
Eilen me vähän poseerattiin kmeralla ja innostuttiin samalla leikkimään:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.