Ihanaa! Lauantaina minut laitettiin autoon ja taas sen pitkän autossa olon jälkeen oltiin maalla! Voi sitä riemua, en ikinä malttaisi olla autossa, kun tunnistan paikan jo ennen kuin olemme perillä. Omistajieni mielestä viimeinen 500m on lähes suoraa ulvontaa. Mutta kun minusta se on niin hauskaa. VUH!
Maalla oli taas vaikka mitä jännää ja tietenkin kaikki mun suosikki ihmiset, muori ja vaari sekä emännän sisarukset ja niitten perheet. Ai että, voitte uskoa miten rapsuttajia riitti. Voi sitä koiranelämää! Niin ja olihan siellä se Leonardo, me ollaan vaan vähän erimieltä aina välillä, mut ihan hyvin tultiin nyt juttuun. Yhdenkerran mun piti vähän näyttää sille, ku se murisi mulle koko ajan. Se oli kyllä kaikille yllätys, että mä silleen pomotin Leoo, mutta musta oli tylsää että se vaan murisi. Emännä mielestä ei ollut ollenkaan hauskaa, että mä oon pomo Leon reviirillä, kun en oo sitä tähän astikaan ollu. Mullon kuulemma liian iso ego... No sitten se kyllä totesi, että koirat on koiria ja sopii keskenään oman arvojärjestyksen. Taisi siinä käydä niin, että Leon mielestä oon ihan liian pelottavan iso ja alistui siksi ihan mielellään.
Mutta Leo on kyllä fiksu, se majoittautui keittiön pöydän alle. Siellä se sitten makoili rauhassa, enkä mä päässy sinne sen kanssa, kun en mahtunut. Tässä pari kuvaa Leosta linnoittautuneena pöydän alle.
Niin ja se sai sinne makkarapaketteja nuoltavaksi... epäreilua. Hyvää tais olla!
______________________________________________________
Ihmisillä oli taas kaikenlaisia kummallisia huvituksia. Toisista mä tykkäsin ja toisista en, kuten siitä että ne lauloi televisiolle. Joku singstar-peli, ne sanoi... kauhean kuuloista. Ihan korviin sattui. Taisi tuo Joona- poika olla kaikista paras laulaja, se ei ainakaan laulanut liian kovaa.
Ja sit ne huvitteli ulkonaki. Heitti kapulaa. Mä tykkäsin kans kovasti siitä pelistä. Ne sano itte sitä mölkyksi. Mä en vaan tajua, miks mä en saanu osallistua siihen peliin vaikka kovasti yritin.
________________________________________________________
Janohan siitä kaikesta touhusta tuli, ihan ämpärin kokoinen.
Nii ja söin mä vähän ruohookin, se on kesällä aika kivaa....
______________________________________________________
Ihmiset on sitten outoja! Ne otti kuvia autoistaan... en sitä juttua ymmärtäny ollenkaan vaikka kovasti yritin siihenkin osallistua! Kurkkimalla mitä siellä konepellin alla on... eihän sitä tiedä vaikka olis luita.
Nää serkukset on kyllä hauskoja! Joona ja Jasu, ne tykkää musta paljon!
_______________________________________________________
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.