Sain Pete -iskältä  hauskan haasteen kertoa itsestäni seitsemän asiaa:

1. Osaan avata itse ovet. Tämän hienon taidon olen opetellut ihan oma toimisesti ja olen todennut siitä olevan myös hyötyä: Pakastimen oven takaa löytyy paljon kaikenlaisia herkkuja. Olen kyllä muutenkin hyvä oppimaan asioita jos vain haluan, TOKO- kurssilla ohjaaja joutui keksimään minulle "väliaika"- temppuja koska opin temput kovin äkkiä ja ehdin jo kyllästymään temppujen toistamiseen.

2. Olen kaikkien koirien kaveri. Minusta kaikki koirat ovat ihania, enkä ymmärrä lainkaan jos joku ei halua nuuskuttaa kanssani. Joskus on kyllä pakko luovuttaa jos joku oikein tosissaan rähisee. Omistajieni mielestä tämä liiallinen tuttavuus ei ole aina hauskaa, koska en silloin malta mennä nätisti ohitse toisista koirista, heidän onnekseen nykyään yleensä vain piipitän, enkä kisko niinkuin joskus pentuaikoina. Tähän kaveruuteen liittyy myös toinen juttu. Minusta on nimittäin hauska tervehtiä autosta koiria, joskus painan kirsuni ikkunaan kiinni ja tervehdin ihan hiljaa joskus hajut ovat niin hyviä, että mylvin ihan kunnolla.

3. Keskustelen paljon. Tätä tapahtuu etenkin iltaisin, iltaruuan jälkeen jolloin useasti kyselen hukassa olevan aktiivipalloni perään. Siitä sitten omistajani tietävät, että palloni on jossain tassujeni ulottumattomissa. Joskus olen vain juttutuulella kun minulla on tylsää ja haluan huomiota. Ja minulla on kyllä sanani sanottavana, jos puhutaan kauppaan menemisestä tai autolla matkustamisesta. Haluan aina mukaan ja kaikkialle!

4. En pidä ihan kaikista miehistä. Etenkin vanhemmat, matalalla äänellä puhuvat miehet ovat minusta epäilyttäviä. Erityisesti kauhistun muorilan lähellä asuvasta sedästä, jolla on haiseva karvainen hattu ja ainakin talvisin isot nahkaiset hanskat, hänet haistan kaukaa ja murisen varmuuden vuoksi jo ennenkuin hän on edes näkyvissä. Jotkut miehet on kyllä ihan kivoja, ainakin sellaiset jotka osaavat olla meidän koirien kanssa. Perheen miehiä vastaan minulla ei ole mitään, oikeastaan ihailen heitä suuresti.

5. Olen mummojeni lellikki. Mummulassa ja muorilassa saan aina hurjan paljon herkkuja ja niissä saan myös kerjätä pöydästä, mummun ja muorin mielestä se on vain hauskaa. Eeva- mummulla on aina kaapissa makkaraa ja olenkin ottanut ihan tavaksi mennä istumaan jääkaapin eteen kun menemme Eevalle. Ja jos nyt sattuu niin hassusti, ettei mummulla ole makkaraa, jotain hyvää kaapista varmasti löytyy. Muorilassa minulta kuulemma menee kuulo ja käyttäytymistavat, en kyllä ymmärrä mitä omistajani sillä tarkoittaa. Minunhan täytyy vain keskittyä siihen, että ehdin huomata kaikki herkut ympärilläni.

6. Olen superleikkisä ja vilkas leonberg. Olen aina kaikkialla ja kaikki asiat tapahtuva minua varten. En ymmärrä ollenkaan, jos en saa osallistua. Emännän mielestä erityisen hauskaa oli kun olimme muorilassa ja pihassa oli kolme autoa. Ihmiset kulkivat autolta toiselle ja kurkkivat konepellin alle vertaillen autojen moottoreita. Tietenkin minä kuljin ihmisten mukana ja katsoin mitä niiden luukkujen alla on, eihän sitä tiedä mitä sieltä löytyy. Joskus mamma miettii, että luulenkohan olevani ihminen.. on se kyllä outo kun sellaisia miettii, tietenkin minä olen sylikoira!

7. Olen oikea vesipeto. Viihdyn vedessä ja olisin siellä aina jos voisin. Ensimmäisen kerran huomasin osaavani uida, kun olimme mökillä ja putosin laiturilta veteen. Se uiminen olikin ihan kivaa. Minusta vesipelastaminen voisi olla hauska harrastus, mut niitä veneitä en kyllä ymmärrä ollenkaan...

818769.jpg