Perjantaina omistajani kävivät kaupoilla, eivätkä huolineet minua mukaan :( Mikä pettymys! No vähän asiaa hyvitti se, että kaupasta toivat ison kasan aikamoisia herkkuja kuten tällaisen "dinosauruksen"... nämä ydinluut ovat aikamoista herkkua, mutta eivät kyllä ihan suupaloja. Olen jo napostellut tätä samaista luuta neljä päivää (ja välillä öisinkin, kunnes mamma herää ja vie sen pois). Mitähän alakerran asukkaat tykkää, kun kolistelen luutani lattialla....

 

Perjantai- illaksi pääsin iskän kanssa "mummulaan" koska mammalle tuli jotain kavereita kyläilemään, ja sitten mammaa ei enää kotona koko viikonloppuna näkynytkään. Oli kuulemma humputtelemassa niitten kavereitten kanssa! No, me vietettiin iskän kanssa rauhallista poikien viikonloppua. Lauantai- aamulla oltiin metsälenkillä ja mä poseerasin vähän kameralle:

 

Meillä oli kyllä ihan kiva viikonloppu! Ja mammakin oli tosi iloinen kun tuli kotiin sunnuntaina, joten silläkin tais olla hauska viikonloppu! Ja tottakai mä olin iloinen siitä, että mun lauma oli taas kasassa!
_______________________________________________________

Oli muuten sillä perjantain ostosreissulla muitakin seurauksia, kuin se herkullinen luu. Tässä teille pieni kuvasarja-arvoitus siitä, mitä oli tapahtunut lauantaina kun iskä ei ollut kotona:

Tämän iskä näki ovelta kun tuli kotiin:


Iskä vähän ihmetteli mitä oikein oli puuhannut...

?????????????????????

Kunnes kaikki selvisi, kun se käveli keittiöön... :


Mä olin omatoimisesti käynyt hakemasta pakastimesta iltapalaksi kanansiipiä!
Kattokaa miten hienosti oon saanut ton alimmaisen luukun auki.
Niin ja olin mä ottanut vähän rustoluita jälkkäriksi! Mamma oli tosi tyytyväinen, että oli pussittanut kanat annospusseihin edellisenä iltana, muuten siellä pakastimessa olis ollut vaan yksi 7kg pussi!

Mamma joskus pohti ihan ääneen, että koskahan mä opin ton pakastimen oven avaamaan kun sitä niin ahkerasti tuijottelen.. no siinäs nyt näät miten viksu koira sulla on!

Nyt se mamma on sitten viimepäivinä miettinyt miten se vois hyödyntää tätä mun luovuutta, kun kuulemma opin kaikkea sellaista mitä mulle ei edes yritetä opettaa ja taas ne jutut mitä yritetään niin ei mua kiinnosta! Tässä mammalle pikku vinkki: Anna mulle palkkioksi aina kanansiipi, niin ehkä sitten yhteistyö sujuu paremmin :)

Kuulin muuten juttuja että iskä- Petellä ja Islalla on uusi pikkuveli, Enzo. Terkkuja sinne koko porukalle!!
Mäkin voisin haluta sellaisen pikkuveljen, niin voisin sitten sille opettaa kaikkia näitä mun temppuja! Ehkä  mä vielä saan sellaisen, ainakin oon pariin otteeseen kuullut puhuttavan jostain sellaisesta...